Suomenlinnan historia

Bonin von Volker 1956, Helsingin kaupunginmuseo

  • Linnoituksen rakentaminen aloitettiin Augustin Ehrensvärdin johdolla vuonna 1748. Linnoitus nimettiin Sveaborgiksi, joka suomentui Viaporiksi. Linnoituksen rakentamiseen osallistui tuhansittain sotilaita, vankeja ja käsityöläisiä.

  • Kuivatelakan rakennus aloitettiin vuonna 1750.

  • 1760-luvulla telakalla rakennettiin aluksia saaristolaivaston käyttöön Fredrik Henrik af Chapmanin johdolla.

  • Vuonna 1788 Ruotsin ja Venäjän välille alkaneen sodan aikana Viapori toimi Ruotsin avomeri- ja saaristolaivaston tukikohtana.

  • Vuonna 1808 Viapori antautui Venäjälle ja siitä tuli Venäjän laivastotukikohta.

  • Venäläisen vallan aikana linnoituksessa toimi suuri varuskunta. Viaporissa asui pysyvästi sotaväkeä, upseereita ja kauppiaita.

  • Vuonna 1854 Viaporiin rakennettu ortodoksinen varuskuntakirkko valmistui.

  • Krimin sodan myötä Viaporia pommitettiin vuonna 1855. Viapori ei enää ollut Euroopan vahvimpia linnoituksia.

  • Viaporin linnoitusjärjestelmää uudistettiin ja suuria kasarmirakennuksia rakennettiin.

  • Suomi itsenäistyi vuonna 1917 ja venäläiset poistuivat linnoituksesta vuonna 1918.

  • Linnoitus nimettiin virallisesti Suomenlinnaksi

  • Suomenlinnassa toimi sisällissodan vankileiri vuosina 1918-1919.

  • Osa linnoituksen alueista nimitettiin museoalueiksi vuonna 1919.

  • Talvisodan aikana Suomenlinnassa toimi sukellusvenetukikohta, ilmavalvontakeskus ja rannikkotykistö.

  • Suomenlinnan kulkulupapakko purettiin ja linnoitus avattiin vierailijoille vuonna 1952.

  • Suomenlinnan hoitokunta perustettiin vuonna 1973.

  • Vuonna 1974 Suomenlinnan hoitokunta aloitti mittavat restaurointityöt.

  • Suomenlinna liitettiin osaksi Unescon maailmanperintökohde luetteloa vuonna 1991.

  • Nykyään Suomenlinna on aktiivinen Helsingin kaupunginosa ja yksi Suomen suosituimmista turistikohteista.